First day

Kello näyttää puoli kuutta aamulla ja ei, en ole herännyt aikaista aamua varten- en ole vaan vielä selvinnyt nukkumaan! Jetlagged much?

Eka hereillä vietetty päivä Melbournessa oli ihana- vaikka sää olikin sateinen niin kierreltiin pariskunta Paltamaan kanssa ympäri Melbournen katuja ja ehdinpä nähdä jo monen monta turistinähtävyyttä, syödä ihanaa meksikolaista ruokaa, juoda hyvää sangriaa, nauttia Melbournen mahtavista näkymistä kattoterassilla kahteen otteeseen ja nauttia ihanasta ja rakkaasta seurasta!

First day in Melbourne and I had so blast! Even the day was a bit rainy, I got to see so many attractions already when we were walking around the city with Essi and her husband Elmu. I also had some amazing mexican food and too good sangria, and spent the evening by looking the views of the city from two different rooftop bars. And all this in the best company of course! xx

Touches Hombresissa tarjoiltiin parasta maissia IKINÄ! Kuka olisi keksinyt laittaa maissin päälle mausteita? Ja korianteria? Ja juustoa? Ja limeä? Törkeen hyvää! Ja kyllä, nachotkaan ei olleet hullumpia!

 The best grilled corns EVER in Touches Hombres! Who would have known that corns could taste purely amazing when you top them with spices, herbs and cheese?? Pure perfection! And no, the nachos weren't that bad either!


Ilalla juhlittiin brittisupporttien läksiäisbileitä hotellin lähibaarissa ja kolmen jälkeen kömmin puoliunessa takaisin hotellille, jonka jälkeen koin jonkinlaisen ihmepiristymisen ja tässä sitä vielä ollaan hereillä! Tähän asti jetlagit on kumottu yhden yön kunnollisilla unilla niin Jenkeissä, Kiinassa kuin aiemmilla kaukomatkareissuillakin, mutta tällä kertaa ote on lipsunut ja olen antanut luvan päikkäreille keskellä päivää ja tänään jopa iltakasilta Essukan kanssa kun "valmistauduttiin" iltaa varten. Joten jatkossa taas muistaa, miksi taistella läpi siitä ensimmäisestä, kammottavasta väsymyspäivästä!

There was a going away party for some of the british supports in the bar nearby and after 3 am I crawl back to the hotel room and was half-a-sleep by that time. BUT, jetlagged that I am, I'm still awake and it's over 6 in the morning. Usually I've handled jetlags pretty well like in China and US and whenever I've been traveling, but this time I've been too sloppy and let myself to take naps during the day. AND even by night, like today when me and Essi were "getting ready" for the evening, and took a nap by 8 in the evening for 1,5 hours. So now it's pay back time for me!

Ihanat Melbournen näkymät kattoterassilta! 
Amazing views from rooftop bar- if I would live here, I would spend all my summer weekends in these rooftops!

Huomenna on vielä luvassa yksi vapaapäivä Melbournea kierrellen ja maanantaina pääsee sitten hommiin! Tuleville viikonlopuille on jo tehty reissusuunnitelmia, mutta niistä lisää jahka kohteet varmistuu!

Palataan astioille kuomat, täällä yritetään saada unen päästä kiinni!

Tomorrow I'll spend my day off by wandering around the city with Essi and Elmu and on Monday it's time for some serious work! We have made some plans for the upcoming weekends but I'll tell more about them later on!

See you later honeys, now I'll try to get some sleep!

OVER AND OUT!

Melbourne

Iltaa kuomat!

Melbournessa ollaan ja fiilis on mahtava!!

12h lento Singaporeen meni kun siivillä (heheh)! Kone oli puoliksi tyhjä ja lähes jokainen valtasi itselleen vähintään kaksi penkkiä, itseni mukaan lukien. Pitkillä lennointa raskainta on yleensä tilanahtaus, nukkumisasennon jatkuva hakeminen ja vessassa käyminen (tai sinne pääseminen). Tällä kertaa mikään edellä mainituista ei tuottanut ongelmia, nukkuminen onnistui pitkällään jalat ylhäällä ja vessassa sai rampata niin usein kun halusi ilman, että vieruskaveri häiriintyisi. Nukuinkin makoisat 8h putkeen eikä väsymyksestä ollut tietoakaan!

Jääkaffella Singaporen kentällä, eka kolmesta haha. Enjoying the first of three Starbuck's coffees on the airport haha.

Koneen laskeutuessa saatiin ihailla Singaporen pilvenpiirtäjiä horisontissa ja koneesta ulos päästyämme kasvoille iski 30 asteen lämpö ja kosteus- harmi, ettei itse kohteessa ole ihan niin lämmin! Kentälle päästyämme opastin Singaporen koneessa lentänyttä ruotsalaisnaista löytämään oman terminaalinsa ja porttinsa. Nainen oli matkalla tyttärensä luo Balille ja matkusti ensimmäistä kertaa yksin ja oli ihan hädissään- kommunikointi sujui sujuvasti naisen puhuessa ruotsia ja minun englantia. Kiitos vaan Dittelle ja Sofialle minun ruosteessa olleen ruotsinkielen taidon treenaamisesta, puss!

Odottelu Singaporessa meni mukavasti lentokentän ulkoterassilla. Lämpömittari näytti illalla vielä +28 ja kuuman kosteassa puutarhassa istuessa Starbucksin kahvia nautiskellen ei ollut yhtään hullumpaa odotella seuraavaa lentoa!

Seuraava lento Singaporesta Melbourneen olikin kestoltaan vaan kahdeksan tuntia ja nyt on pakko vähän hehkuttaa Qantas Airwaysia! Ruokavaihtoehtoja lennolla oli jopa kolme (ja jos lentokoneruuasta voi sanoa niin tää oli HYVÄÄ!), tarjotut viinit ja oluet kaikki australialaisia ja pitkin lentoa tarjoiltiin tuoreita hedelmiä kunnes olikin jo aamupalan vuoro. Tiesi myös tulleensa aussien keskelle kun heti koneeseen päästyämme nauro raikoi ja toisilleen tuntemattomat vieruskaverit alkoivat heittää keskenään läppää- asioita, joita harvoin pääsee todistamaan lentokoneessa suomalaisten keskuudessa. Omalla kohdallani kävi taas kerran tuuri, kun viereinen paikka jäi tyhjäksi ja taas sain levittäytyä koko penkkirivin leveydelle vaikken lennolla yhtään nukkunutkaan!

Quick update from Melbourne, I'm finally here!  My flight from Helsinki was AMAZING, the plane was half empty and I had two seats just for myself. I slept 8 hours straight, laying on the seats and woke up feeling like a newborn! This is how you should always have your long distance flights! After landing to Singapore I helped one swedish lady from my flight to find her terminal and gate- she was traveling by herself for the first time to see her daughter in Bali and was so nervous! Our communication was smooth since she talked in swedish and I answered in english! Finally I ended up walking her down to the skytrain so she could change her terminal. So thanks to Ditte and Sofia of making me practice my swedish- it was useful, AGAIN! Puss!

My luck continued for the next flight cause I had two seats again just for me! Even I didn't slept at all it was much more comfy to lay on the seats watching movies, than the usual way. When I arrived to the hotel I went straight to breakfast and after that I haven't done much else than just slept, hah. Tomorrow I'll finally get to see Essi, she was in Sydney today and by that time she arrives I'm probably already sleeping, haha. 

Ekat näkymät Melbournesta taksin kyydistä aamuauringon noustessa. First views of the city.

Perille päästyäni en ole tehnyt juurikaan muuta kun nukkunut! Sen verran jaksoin olla hereillä, että kävin kävelemässä hotellin lähiympäristössä ja muunmuassa tsekkaamassa myymälän ulkoapäin, jonka jälkeen kiirehdinkin takasin sänkyyn ja kohta voikin jo siirtyä yöunille, hah!

Huomenna ja sunnuntaina on siis vapaat edessä ja hyvien yöunien ja aamupalan jälkeen treffataan vihdoin Essin kanssa. <3 Essi oli tämän päivän Sydneyssä ja tulee vasta illalla Melbourneen, itse olen todennäköisesti siihen aikaan ollut jo hyvän aikaa nukkumassa!

Palataan siis astioille huomenna, ekan hereillä vietetyn Australia-päivän jälkeen!

Hyvää viikonlopun alkua muruset, pus!

I have tomorrow and Sunday off and I'll def write something tomorrow evening!

Enjoy your weekends honeys! xxx

We are family- London part. 3

Tokavika päivä Lontoossa edessä huomenna ja pakko myöntää, että fiilis on haikea! Kotiin on ihana tulla ja varsinkin nyt kun Helsingissä odottaa ihana asunto, jonka sisustusta pääsen taas seuraavan Helsingissä vietetyn viikon aikana miettimään! Mutta silti perinteinen haikeus on tullut mukaan kuvioihin, niinkuin yleensä viimeisten päivien aikana on tapana tulla. 

En edes osannut pysähtyä ja ajatella asiaa ennenkuin täällä, että olen viimeisen puolen vuoden aikana löytänyt elämääni niin monta ihanaa ihmistä vain ja ainoastaan työn ansiosta. Niin hassulta kun se tuntuukin, että vain muutaman parin viikon, pisimmillään parin kuukauden aikana reissuilla vietetyssä ajassa on ehtinyt löytää mielettömiä ystäviä ja uusiin työkavereihin, myymälään, kaupunkiin ja "uuteen arkeen" ehtii sopeutua melkein heti ja intensiivisen pariviikkoisen jälkeen poislähteminen tuntuu aina haikealta. Tällä hetkellä "työkoti" on siellä missä Home-osasto, myymälällä ei ole oikeastaan väliä ja ihania työkavereita löytää ympäri maailmaa. Kaikki kollegat tietää, että meidän yrityksessä ollaan yhtä isoa perhettä ja meikkis voi seisoa kliseisen, mutta niin todenmukaisen lauseen takana!

The same restless and melancholic feeling is here again. I have only couple days left here in London and I feel like I don't wanna leave yet! I realised just now, that in these past six months or so I've met so many amazing persons and only because of my work. I'm such a cliché, but it's true when they said that H&M is one big family. I feel the most luckiest person to be able to have all this friends around the world, love you all!

Lontoossa elämä on sujunut mukavasti ja omalla painollaan. Skotti- ja brittityttöjen kanssa koulutus on jatkunut mainiosti ja illat on mennyt aussiperheen kanssa Lontoon pubeissa iltaa istuen. Eilen illalla oltiin lähipubissa katsomassa Manchester City VS. Chelsea peliä ja voluumitaso pubissa oli korkea. Pubin tunnelma, Lontoo ja mahtava seura sai jopa minut innostumaan pelistä!

The past few days has been good, training is going well and in the evenings I've spent some time with my Australian family! Yesterday we went to this pub and watched Manchester City VS. Chelsea game.

Notting Hill, SoHo

Huomenna (tai varmaan jo tällä hetkellä) Lontoon metrossa alkaa 48 tuntia kestävä lakko. Kukaan ei osaa sanoa varmuudella, jääkö kaikki vuorot kulkematta vai väheneekö vain vuorojen määrä radikaalisti. Joka tapauksessa noin 3 miljoonaa ihmistä päivittäin kuljettava Lontoon metroverkosto tulee olemaan todella tukossa, tai sitten ne bussit, jolla kaikki yrittää liikkua.

Huomenillalla mennään porukalla viettämään minun vikaa iltaa johonkin hyvään raflaan ja torstai iltana olenkin puoli 12 illalla kotona Helsingissä. Lisää Lontoon turistikuvia ja kuulumisia vikoista päivistä tulossa siis varmasti myöhemmin, ihanaa viikon jatkoa muruset! xx

PS. Instagram päivittyy blogia useammin, joten reaaliaikaiseen tunnelmaan pääset mukaan klikkaamalla alempana olevaa linkkiä ja seuraamalla siellä!

Tomorrow we will have a dinner together, since it's my last evening here in London. I might not have any time to write anything in here anymore, so more London pictures coming up soon when I get back home!
Have a lovely week guys, xxx!

PS. Remember to follow me on Instagram. It so much easier to download pictures in there than do a post in here, so you'll definitely be able to get the updates in real time! You can start to follow me from link down belowe.

I heart London

Terkkuja ihanasta Lontoosta!

Päivät tuntuu menevän ohi liian nopsaa ja en voi uskoa, että huomenna on jo torstai. Lontoo on ihana ja niin on myös aussi- ja brittikoulutettavat! Maanantai alkoi koulutuspäivällä H&M:n toimistolla ja COS:in pääkonttorilla, joka oli uskomattoman kaunis rakennus SoHo:n nurkilla. Olin ensimmäistä kertaa jännittynyt ennen koulutuksen pitämistä, kun sisustin isoa neuvotteluhuonetta Homen tuotteilla ja postereilla, ison screenin edessä ja kaiken ruokatarjoilun keskellä odottaessani 22 koulutettavaani saapuvaksi paikalle. Onneksi jännitys laukesi heti koulutuksen alettua ja päivä onnistui mahtavasti!

Greetings from London! I've been here for 3 days now and I'm loving it! I love the city and I love my Australian and UK trainees! It has been raining every day, but it hasn't stop us from strolling around in the city. We've been doing regular 9 hours work days here so I haven't seen that many things besides the amazingly beautiful H&M Support office and COS Head office. I even got to keep the most decorated presentation and training ever on Monday on the Support office, when they had brought me Home products and some posters to decorate the huge meeting room with. There we sat, on  Eames chairs (<3) with my 22 trainees. For the first time, I felt a bit nervous before the meeting started, since I really felt like a real trainer with my huge screen and all the deco and food that was brought up there. It turned out, that there was no reason to be nervous and everyone was super excited and happy after the training. 

Innostunut matkustaja Helsinki-Vantaalla. Getting excited in Helsinki-Vantaa airport.

Lontoo yläilmoista. Plane views from London, got to see all the main attractions already from there!

Tämä viikko ollaan oltu koulutettavien kanssa Oxford Streetin myymälässä ja ensi viikolla menen kouluttamaan toiseen myymälään. Loppuviikosta käyn vielä tekemässä follow upin kolmanteen Home-osastoon, sekä toteutetaan yhdessä merchin ja yhden maavisualisteista kanssa Homen Ystävänpäivä-ikkuna, kaikkea ihanaa työjuttua siis luvassa! Työpäivien jälkeen illat on kulunut yhdessä hengailuun, mutta SoHo:n ja muun ydinkeskustan lisäksi muuta en ole vielä ehtinytkään nähdä. Kuviakin on ollut vaikea ottaa pimeän tultua, mutta viikonloppu on buukattu täyteen suunnitelmia ja lisää kuvamateriaalia tulee viimeistään silloin. Lauantai illalle on myös suunnitelmia aussien kanssa, tulee varmasti ihan mahtava loppuviikko!

Now I've worked with my trainees in a store in Oxford Street and next week I'll go to another store. I'll also do a follow up round in the third Home store they have here and we will also plan and execute a Home Valentine window in here, so exciting- I don't wanna come back! Otherwise the days has gone by so fast and I've enjoyed all the good company, food, ginger beers, beautiful streets and buildings that London has offered.

Maanantaina sain "surullisia" uutisia, kun kuulin etten pääse osallistumaan Aussien raksalle, koska olen samaan aikaan Vilnassa. Uutisista ollaan jo melkein toivuttu, vaikkakin edelleen harmittaa.Toivotaan kuitenkin, että toiseksi avattavassa myymälässä tarvittaisiin apua ja pääsisin sinne- sen myymälän avajaispäivästä ei kylläkään ole mitään tietoa, joten odottellaan!

Ihanaa viikon jatkoa, palaillaan kuulumisilla loppuviikosta!

Puspus muruset!

I got some "sad" news on Monday and I will not be able to go to Australia to open the first store, cause I'll be in Vilnius at the same time. It hurts even more now, when I've started to get know the guys in here and they have told me all about the building time, city and the store. However, I'm super happy for my two sweethearts, Sofia and Ditte to be able to go there and I hope they will need help with the second store! :D

We have some plans for the weekend with Australians, but I'm sure I'll come back to tell you more about lovely London before that. 

xx

Suzhou part 2

Hyvää perjantaita kuomat! Lisää Kiinan terkkuja taas tuloillaan, pahoittelut hitaasta postaustahdista. Muuttohommat, reissuhommat ja kaikenlaiset muutkin hommat on painanut päälle, mutta tässä taas lisää settiä kehiin. Juttu on kirjoitettu taasen Kiinan maalla, joten ihan reaaliaikaisia fiiliksiä on näin jälkikäteen luvassa!

Maanantai alkoi hotellin runsaalla, aasialaispainotteisella aamupalalla ja riisi- ja nuudeliasemien ja muiden lämpimien lihojen, kanojen ja kalaruokien joukosta löytyi myös onneksi omeletti-asema, jossa kokki paistoi haluamallasi täytteillä joko munakkaan, munakokkelin tai häränsilmän.  Hedelmätiskillä en uskaltanut koskea hunajamelonin lisäksi muuhun tarjontaan, jostain syystä kaikki oli esillä ”jelly”-muodossa, eikä houkutellut ainakaan minua syömään. :D

Eka päivä ja kiinalainen poseeraus onnistuu jo suht uskottavasti.

Herkkuja!

 Työpäivä aloitettiin aamukahdeksalta ja minä ja 14 kiinalaista koulutettavaani (seuraavana päivänä määrä kasvoi 17:sta) otettiin suunnaksi Home-osasto, joka on jo auki olevassa myymälässä piilotettuna vaneriseinän ja sen edessä olevien kaappien takana. Kuten aiemmin mainitsin, joskus ”liian hyvä”-kielitaito ei ole eduksi ja oma englantini kiinalaistui tämän päivän aikana niin, että toistan jo sujuvasti edellisessä lauseessa mainitsemiani ”avainsanoja”, kunnes kuulija ymmärtää, mistä puhun. Kuvitelkaa sitten koulutustilanne, jossa noin kuusi erilaista koulutusmateriaalia on kaikki englanniksi ja tehtävänä on saada 14 kiinalaista, joista yksi puhuu ymmärrettävää englantia, ymmärtämään, mitä sinä yrität sanoa. :D Onneksi asenne ratkaisee ja aiemmista reissuista on näköjään jäänyt paljonkin käteen ja huomasin jossain vaiheessa päivää, etten ollut turhautunut tai väsynyt vielä kertaakaan asioiden toisteluun, katsotaan tilanne uusiksi loppuviikosta!

Lounaalle lähdettiin porukalla ja kiinalaiseen tapaan iso pyöreä pöytämme oli loppujen lopuksi täynnä ruokaa- täällä on siis tapana tilata kaikille ruokaa yhteisesti ja meidän pöydässä oli keskellä pyörivä ”lautanen”, jotta sait haluamasi annoksen kohdalle. Koska en tietenkään ymmärtänyt, mitä ja miten paljon ruokia tilattiin, oletin noin puolessa välissä kaiken ruuan olevan esillä ja olin jo syönyt itseni täyteen. Tämän jälkeen annoksia tuotiin varmaan noin viisi kappaletta lisää, ja jälkkäriksi nautittujen kiinalaisten ”munkkien” jälkeen piti vielä kohteliaisuudesta maistella possukastiketta, friteerattua riisiä, tofukastiketta ja dim-sumeja. Lounas oli kaikessa maittavuudessaan myös huvittava, istuin 14 kiinalaisen kanssa ja tunnin mittaiset lounaskeskustelut käytiin melkein kokonaan kiinaksi!

Tokan päivän iltana sain todeta, ettei rytmi ollutkaan vaihtunut niin helposti kun luulin ja päädyin valvomaan yöllä kolmeen asti. Seuraavana aamuna oli mukava nousta pirteänä aamukuudelta. Pitkät aikaerot rocks! Varsinkin näin työreissuilla. Työpäivästä selvittiin kunnialla myymälän nurkalla sijainneen Starbucksin ansiosta ja kumma kyllä, onnistuin kehittämään toimivan järjestelmän ja saamaan 17 innokkaan kiinalaisen koulutuksen jatkumaan hyvällä mallilla. Ilta jatkui taas yhteisruokailun merkeissä ja pääsin kokeilemaan Kiinan perinteistä herkkujuomaa; kuumaa teetä, maitoa ja viiniä. Epäilykset osoittautuivat vääräksi ja juoma oli älyttömän hyvää! Täytynee kehittää kotiresepti ja testailla tätä joskus kotona.

Perinteinen kiinalainen herkku; teetä, maitoa ja viiniä!

Perinteinen kiinalainen jälkkäriherkku part 2- sokeriliemellä (?) valeltuja hedelmiä ja marjoja vartaassa!

Sellaisia terkkuja tällä kertaa! Niinkun huomasitte, kirjoittajan naama näkyi kuvissa enemmän yhden postauksen aikana kun koko blogihistoriassa yhteensä ja näitä kuvia vielä riittää! Ylihuomenna koittaa lähtö Lontooseen, sitä ennen yritän vielä ehtiä julkaista lisää Kiinan reissutarinoita. Matkavinkkejä Lontooseen otetaan myös vastaan, vink vink!

Kuulemisiin muruset! Nauttikaa viikonlopusta ja pakkassäästä, puspus! xx

2013

Vuosi 2013 lähenee loppuaan ja se on heittämällä tähän mennessä yksi parhaimmista! Laskeskelin huvikseni mielessä viimeisen kuuden kuukauden aikana tehtyjä reissuja ja lähestyvän vuoden vaihteen kunniaksi kasasin hieman viimeisen puolen vuoden matkoilta kertyneitä lukuja ylös. Kuvituksena parhaita paloja reissuilta lempparikuvien muodossa.

Only couple days and it's time to celebrate New Year! I was amusing myself the other day by counting, how many hours I've been sitting on plane on a past six months and this is where I ended up. I count some "digits", from the past six months and added some fav pics of mine that I've took during the journeys. Here we go!

Tukholma kesällä.

7 maata

7 countries

Barcelona.

13 kaupunkia

13 cities

 Poznan.

10 hotellia

10 hotels

New York.

16 lentokenttää

16 airports

Washington D.C.

71,5h lentokoneessa

71,5 hours on a plane

New Orleans. 

Ei yhtään hassumpi, tämä vuosi 2013!

Gotta love the past six months! <3

"What happens in Vegas may stay in Vegas, but what happens in New Orleans, goes home with you." Laurell K. Hamilton

Rakkaat lukijat, radiohiljaisuus on päättynyt! En suinkaan lopettanut blogin kirjoittamista kuin seinään Suomen kamaralle saavuttuani, mutta ensimmäisen viikon agendana oli muutaman Kuopiossa tehdyn työpäivän lisäksi rakkaat ihmiset, koirien ja hevosten pusuttelu ja halailu ja nukkuminen. Muutamat ihmiset voivat vahvistaa, että nukahdin valehtelematta joka päivä iltaviideltä parin tunnin päikkäreille, heräsin kasilta iltapalalle ja jatkoin unia aamuun asti ihan ilman ongelmia. Perjantain ohjelmassa olisi ollut Asan keikka, mutta meikätyttö aloitti yöunet jo iltakasilta, joten ilmiselvästi keikkakin jäi näkemättä. Nyt univelat on kuitattu ja ollaan niin sanotusti takaisin kiinni arjessa; ensimmäinen työpäivä on takana, matkalaukullinen (1) tavaroita kannettu mukana Helsinkiin ja eilisiltaisista Monkin ja Weekdayn staff saleista ostettu kolme (3) talvitakkia lämmittävät tulevina pakkaspäivinä, joten voisi sitä kai hullumminkin mennä. Uusien talvitakkien lisäksi mieltä lämmittää huomenna viikonlopuksi Jyväskylästä saapuva ystävä, jonka kanssa ei kiireisinä metropoliitteina (itseironiaa, ei saa ottaa tosissaan siellä!) ei olla ehditty nähdä viimeksi kuin syyskuussa ja silloinkin lentokentällä (toiset lentokenttätreffit oli onnistua kotiinpaluulauantaille, mutta harmittavasti lennot oli eri aikaan Helsinki-Vantaalla)- mitähän sekin kertoo meidän nykyisestä elämäntyylistä? :D

 Koska en kirjoittanut vielä sanallakaan New Orleansin huikeista avajaisista ja taisipa mieleen jäädä muhimaan muutama muukin postausaihe, niin jatkan kirjoittelua enemmän tai vähemmän tasaiseen tahtiin jatkossakin. Muuten joulukuun ajaksi rauhoitutaan Suomen rajojen sisälle, mutta parin viikon päästä käväisen Tukholmassa työreissulla ja ehdinpä käydä ihailemassa niitä kuuluisia joulumarkkinoitakin. Seuraava pidempi reissu osuu tammikuulle ja koska kohde ei ole itsellekään ihan täysin vielä selvillä paljastan sen verran, että viisumihakemus on laitettu menemään ja rokotukset käydään hakemassa terkkarilta lähipäivinä.

American Horror Story faneille tuttu näkymä!

Viime öisen New Orleans-unen ja sisällä kolkuttelevan, kasvavan ikävän jälkeen päätin julkaista NOLA:ssa kirjoittaman tekstin vikan viikon tunnelmista:

"Viimeinen viikko New Orleansissa on mennyt huomattavasti rennoimmissa merkeissä kuin edeltävä ja lähes normaali uni- ja ruokarytmikin on saatu takaisin! Sunnuntaista lähtien kotiinlähtö on kummitellut mielessä niin hyvässä kuin pahassa. Tiedättekö sen tunteen, kun alkaa katsoa asioita "viimeistä kertaa" ja jokaisesta mielenkiintoisesta rakennuksesta, paraatista (niitä oikeasti on täällä joka päivä) ja auringonlaskusta on saatava vielä yhdet kuvat ja nostalgia nousee pintaan kantispaikoiksi muodostuneissa rafloissa syödessä, vaikka paikan päällä vielä ollaankin. Eilen valitin ystävälle itkeväni NOLA-ikävää jo valmiiksi ja omalta kolmen kuukauden työreissultaan kotiinlähtöä tekevä ystävä muistutti, että ainahan tänne pääsee takaisin. Joka tapauksessa, kotiinlähtö on kaikesta huolimatta ihana asia ja taisi se tulla oikeaan saumaankin, sillä kieltäydyin tarjouksesta pidentää reissua vielä viikolla.

 Viimeisten päivien agendana on ollut ottaa ilo irti viimeisistä päivistä kaupungissa ja Hope on kierrättänyt minua uskollisesti lähes kaikissa NOLA:n kantispaikoissaan-nyt kun siihen on aikaa- ja meillä on ollut uskomattoman hauskaa. Mieleenpainuvimmiksi paikoiksi muodostui legendaarinen, julkkistenkin suosima Dungeon, karaokeilta paikallisessa mestassa, jossa laulettiin pöydillä ja juostiin yleisöön amerikkalaisten ikivihreitten tahdissa ja 80's night One Eyed Jacksissa kasarihenkisesti pukeutuneiden esitanssijoiden ja 80-luvun musiikkivideoiden, leffojen ja sarjojen klippien pyöriessä taustalla. 
Viimeisenä iltana lähdin myös tottuneesti illan viimeisestä kapakasta juomapullo käsissäni ovesta ulos sen sijaan, että olisin alkanut kiskomaan pullon pohjia vauhdilla muiden alkaessa tehdä lähtöä. Välihuomautuksena siis, että New Orleans on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa alkoholin kanssa julkisilla paikoilla käveleminen on sallittua ja tämän takia alkoholi tarjoillaan aina pulloissa ja muovimukeissa, jotta baarista voi lähteä sujuvasti seuraavaan juoma käsissä. 

Dungeonsin sisäänkäynti

Twin Peaks faneille tuttu One Eyed Jacks. Paikka tosin oli normaali baari eikä suinkaan sitä, mitä se Twin Peaksissa on!

Alkuun vieraalta tuntuneet asiat, kuten hyvän huomenen vastaantulijoille sanominen tai aamuisella työmatkalla vieressä seuranneet roska-autot/taksit/bussit tööttäilyineen ja "We love you"-huutoineen alkoivat loppuajasta olemaan normaalia kauraa ja miksikäs ei, NOLAssa kun kaikki on erilaista.  Olenpa kuullut viimeisen parin kuukauden aikana enemmän rakkaudentunnustuksia kuin ikinä. Gotta love NOLA. <3"

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin- ihanaa keskiviikkoa ja palaillaan myöhemmin. <3