“America has only three cities: New York, San Francisco, and New Orleans. Everywhere else is Cleveland.” -Tennessee Williams

Jo kolmessa päivässä NOLA on näyttänyt paljon ja tuntuu, että silti aika loppuu kesken vaikka päiviä on jäljellä vaikka kuinka! Sunnuntaina teimme lyhyemmän päivän ja päätimme hotellille takaisin tultuamme kysyä respasta swamp toureista (mikä on oikea suomennos tälle? Räme, suo?) ja päivän viimeinen alkaisikin 15 minuutin päästä. Tehtiin pikavaraus puhelimitse ja hetken päästä auto olikin hakemassa meitä hotellin edestä. Järjestäjä oli Cajun Encounters Tours, joka järjestää lisäksi myös plantaasi-kierroksia ja päivä swamp tourin 49 dollarin hintaan (lapsille muistaakseni 29 dollaria) kuului siis itse opastetun kierroksen lisäksi hotellilta haku ja kyyti toi myöskin takaisin haluamansa paikkaan.

Itse matka kaupungista paikan päälle kesti noin 45 minuuttia ja ajon aikana näimme niin NOLAn kuuluisan St Louis hautausmaan, johon muuunmuassa voodoo-kuningatar Marie Laveau on haudattu sekä paljon rakennuksia ja alueita, jotka olivat kärsineet Katrinasta pahiten. Ensimmäisenä päivänä keskustassa kävellessä mietimme, ettei Katrinan jälkiä ole nähtävillä juuri ollenkaan ja bussikuski osasikin kertoa syyn. Itse keskusta ja varsinkin ranskalaiset korttelit on rakennettu korkeammalle, minkä takia pahimmat tuhot aiheutuivat kaupungin laitamille. Matkan varrella oli pitkästi asuinalueita, jotka olivat hylättyjä sekä tyhjiä tontteja, jotka vielä tunnisti aikaisemmaksi asuinalueeksi pihalla kasvavien puskien, kasvien ja puiden ansiosta. Näimme myös elokuvateatterin, ostoskeskuksen ja melkein valmiiksi rakennetun huvipuiston, jotka olivat kaikki suolavedestä niin pahoin kärsineet, ettei niitä pystynyt enää kunnostamaan takaisin käyttöön. Itse rakennuksista ei päälle päin nähnyt mitään, mutta alueet näyttivät pysäyttävän surulliselta ja autioilta.
Matkalla ylitimme myös NOLAsta itään vievät "kaksoissillat", jotka oli rakennettu Katrinan jälkeen alkuperäisten pahoin tuhoutuessa. Sittemmin alkuperäiset kaksoissillat olivat myös kunnostettu, mutta nykyiset 91 metrin korkeuteen rakennetut uudet sillat mahdollistavat kaupungista useamman ulospääsyn mahdollisen uuden myrskyn tullessa. "Opastetun" bussimatkan ansiosta saimme melkein kaksi turistikierrosta yhdellä hintaa ja oli mielenkiintoista kuulla ja nähdä tämäkin puoli kaupungista, mikä on tietysti jättänyt ison jäljen kaupungin historiaan.

Paikan päälle päästyämme saimme omat rannekkeet ja oppaamme tuli hakemaan meitä päärakennukselta. Meitä oli yhdessä veneessä noin 10 henkeä ja mikäli muistan oikein, oppaamme oli vetänyt kierroksia vähintään parikymmentä vuotta ja yritys vetää kierroksia 365 päivää vuodessa. Kierroksen alussa opas kertoi, että jokaisen istuimen alta löytyisi pelastusliivi ja sanoin Dittelle, että liekkö niistä olisi mitään hyötyä jos veteen joutuisi. :D

It's been only 3 days in NOLA and we've experienced A LOT. Still at the same time it feels that there is absolutely no time to do everything that we want to do and see even we still have 11 days left! On Sunday we went on a swamp tour, and it was AMAZING. The drive from the city took 45 minutes and the bus took everyone from their hotels and also afterwards took everyone back. On our way to the swamps, we drove by some of the places that suffered a lot because of Katrina and the bus driver told us about abandoned neighborhoods, shopping malls and even an amusement park that we saw on our way. The other day, while we had a walk on the city streets, we're thinking how you really couldn't see any signs of the storm anywhere, but the driver told us that because the main city is build more high than the areas around it, for instance French Quarter did hardly have any hits at all. With all the information that the driver told us, it was almost like we had to tours for price of one!

Pitemmittä puheitta, otetaan videot kehiin niin pääsette mukaan fiilikseen! Volat kannattaa laittaa täysille, niin saatte videoista enemmän irti.

Some videos for you guys to get the right mood for reading the post. You might wanna put the volume on, so you can hear the guide talking.

  

  

Suurin osa alueelta löytyvistä alligaattoreista oli naaraita ja urosalligaattorit tappavat toisiaan "kilpailijoista" eroon päästäkseen. Yhtä urosalligaattoria kohden saattoi helposti alueella olla jopa 80 naarasta ja tältä suolta alligaattoreita löytyi noin 3000. Parhaiten kehittyneimmät aistit alligaattorilla olivat kuulo-, haju- ja näköaisti ja esimerkiksi saaliinsa se tunnistaa erityisten aistisolujen ansiosta, joka tunnistaa vedessä tapahtuvan, liikkeestä tulevan värähtelyn. Opas kertoi meille muunmuassa alligaattoreiden elävän vanhimmillaan 80-90 vuotiaaksi ja tältä rämeeltä (?) löytyvä vanhin alligaattori oli 70-80 vuotias. Vanhimman alligaattorin, Joen (kyllä, isolla osalla alligaattoreista oli nimet) oli myös nähty (ja uhri kuultu) saalistavan alueella olevan sikafarmarin sian (kuka pitää sikafarmia alligaattorirämeellä?!) ja yleensä isompaa nisäkästä saalistaessaan alligaattori joko hukuttaa tai murskaa uhrin luut tehdäkseen sen puolustuskyvyttömäksi, joko häntää tai päätä käyttäen. Sika oli kellunut vedessä pari päivää ja kun oppaat olivat menneet pyydystämään ruhoa koukulla, oli Joe tullut paikalle ja vetänyt sian veden alle. Kaksi viikkoa tapahtuneesta se oli nähty ensimmäisen kerran maalla ruokaa sulatellessaan, mutta oppaat eivät olleet varmoja onko vanhus enää elossa, sillä alligaattoreiden ruuansulatus on erittäin hidas, ravinnosta myös 60% varastoituu rasvaksi, joista suurin osa alligaattorin häntään ja ne saattavat paastota esimerkiksi isokokoisen rotan syötyään helposti 6kk. Sian luiden sulattaminen kestäisi siis kauan, eikä vanha alligaattori enää välttämättä selviäisi niin isokokoisen saaliin syömisestä.

There was approximately 3000 alligators on the swamp we were and mostly all of them were females, partly because the male one's eat each others. Alligators can live almost 80-90 years old and the oldest one on this swamp was something between 70-80 years old. The guide also told, that alligators can easily live without any food for 6 months after eating one rat. Not that much food for animal, who can be 6 meter long and weight 400-700kg!

En ollut itse koskaan tiennyt, mitä eroa alligaattoreilla ja krokotiileillä on, mutta kierroksen myötä tämäkin selvisi. Amerikassa krokotiileja tavataan ainoastaan Floridassa ja krokotiilit ovat alligaattoreihin verrattuna aggressiivisempia ja näin ollen myös ihmiselle vaarallisempia (ei sillä, että alligaattorit eivät olisi). Koska alligaattorit ovat myös krokotiilieläimistä alkeellisimpia ja lähimpänä mm. liitukaudella elänyttä krokotiililajia, ovat krokotiilit alligaattoreihin verrattuna ovelempia mm. saalistamisessa. Alligaattorit ovat myös aavistuksen krokotiileja pienempiä ja yleensä ne ovat pisimmillään n. 6 metriä pitkiä ja paino vaihtelee sukupuolen mukaan 400-700kg. Pienemmän kokonsa ansiosta alligaattorit ovat maalla liikkuessa nopeampia ja ne pystyvätkin juoksemaan jopa 17km/h.

Tyyppi uimassa vaahtokarkille. /He wants to have some marshmallow.

                         

Alligaattoreiden metsästys ei tällä hetkellä ole enää USA:ssa ongelma, sillä kiinni jääminen on iso riski ja niistä saatava raha verrattaen sakkoihin/tuomioihin on pieni. Alligaattoreita saa laillisesti pyydystää elo-syyskuussa ja New Orleansissa melkein joka ravintolasta löytyykin joitain annoksia alligaattorin lihasta. Meidänkin oli tarkoitus maistaa alligaattoria, mutta kierroksen jälkeen vaahtokarkkeja syöviä alligaattoreita nähtyämme emme ole enää varmoja, haluammeko syödä niitä. :D

Joen varrella oli myös "Intiaanikylä", jossa ihan oikeasti asui ihmisiä ympäri vuoden. Muutaman kerran vuodessa vesi joella nousee niin korkealle, että asunnoissa ei voi pitää esimerkiksi minkäänlaisia mattoja ja kaikki sisäpinnat uusitaan muutaman kerran vuodessa. Asunnoilla ei ole myöskään tarkkoja osotteita ja esimerkiksi posti osoitetaan perheen nimellä ja osoitteeksi laitetaan "Pearl River, west side". Ainut tapa joelta liikkua oli myöskin luonnollisesti vene. Nimensä mukaisesti joella ei asu enää nykypäivänä intiaaneja, mutta se on alunperin saanut nimensä ollessaan intiaanien asuttama. Myöhemmin intiaanit opettivat paikalle saapuneille länsimaalaisille, miten jokea hyödyntää ravintona ja miten esim. suolta löytyvää, vedessä kasvavaa villiriisiä pystyi keräämään. Vedestä kasvavia sypressipuitten "lehtiä" myös käytettiin sänkyjen pehmusteina, ja koska puut ovat täynnä hyönteisiä ja ötököitä, tuli sanonta "Sleep tight, don't let the bed bugs bit", joka on siis alkujaan lähtöisin sypressipuun sängynpehmusteena käyttämisestä!

Cajun Encountersin toinen vene, kaverit alkoivat heittämään meitä vaahtokarkeilla, joten meidän opas kasteli koko veneen moottorin vesisuihkulla. Reilu peli./Another boat from the same company. The guys tried to start marshmallow war with us so our guide sprayed the whole boat soaking wet with a water shower from the motor. Fair game.

Meidän mahtava opas/Our awesome guide.

Kierroksen viimeisenä kohteena oli monista elokuvistakin tuttu, kapea suisto, jossa näkymät oli uskomattomat. Opas näytti meille myös kepillä veden syvyyden, joka oli maksimissaan puoli metriä. Yli 2 metrinen keppi upposi kuitenkin helposti työntämättä niin syvälle, että se olisi hävinnyt veteen kokonaan. Pohjan ollessa pelkkää mutaa, veteen joutuessaan olisi hukkuminen varmaa, ellei tietysti alligaattorit ehtisi syödä. :)

The last place we visited on our tour was this really narrow river part, that had amazing views and we heard that lot of movies has been filmed here on this very same place. The guide showed us, that the bottom of the river was max. 0,5m, but without any pushing the 2 m long stick sinked down the whole way. The bottom of the river was only mud, so if alligators wouldn't eat you, drowning would be more than possible. 

Siellä niitä kavereita on! / There they are hiding, all 3000 of them.

Yksi asia raksittu pois bucket listalta ja voin suositella alligaattori suokierrosta IHAN KAIKILLE. Me oltiin kierroksen alettua ihan kauhuissaan (ja okei, kyllä joka kerta veneen johonkin kolahtaessa tai puun vedessä kelluessa ehkä vähän kiljuttiin, loppuvaiheessakin), mutta nakkeja ja vaahtokarkkeja syöviä alligaattoreita oli uskomattoman hauska ja mielenkiintoista seurata. Sen lisäksi, että kierros oli erittäin informatiivinen ja mielenkiintoinen oli myös maisemat suolla uskomattoman kauniit. Olimme kierroksella luultavasti parhaimpaan aikaan, sillä näimme sen niin päivänvalossa, auringon laskun aikaan kuin iltahämärässä. Suolla järjestetään myös iltakierroksia pimeän aikaan, mutta mikäli maisemia ei ole nähnyt päivänvalossa en välttämättä lähtisi ensimmäisenä iltakierrokselle. Varmasti toisella kertaa iltakierros olisi loistava kaikessa jännittävyydessään.

Ihana auringonlasku ja yksi huonosti erottuva alligaattori kuvan alareunassa keskellä. Auringonlasku olikin tämän kuvan pääpointti anyways! / One beautiful sun set and one alligator in the bottom of the picture. The sun set was the point of this picture anyway!